Tässä vaiheessa, kun kesää on jäljellä virallisesti kuukausi (tarkoitan, että vaikka koulut ja työt alkaa jo elokuun puolivälissä, silti kesä jatkuu vielä) haluaisin kirjoittaa siitä, kuinka nautin tästä kesästä. Minä olen selvästikin kesäihminen, en kestä lainkaan kylmyyttä ja pelkään jo sitä ajatusta, että elokuussa alkaa jo syksyinen sää...Mutta ei ajatella sitä vielä.
Tämä kesä on ollut yllättävän lämmin viime vuoteen verrattuna, mikä tekee minut (ja varmaan suurimman osan tämän maan asukkaista) erittäin iloiseksi. Sen vaan pitää olla niin, että kesällä paistaa aurinko ja on yli 23 astetta. Mun kesää on parantunut vielä sekin, että olin viikon Rhodoksella kesäkuussa. Ikävää, kyllä, vaikka kuinka yritin saada vähän väriä kalpeaan ihooni (enkä jaksa tehdä sitä itseruskettavien ja solariumin avulla), iho ei suostunut siihen ja sai vai hieman rusketusta, jota kukaan lähipiiristäni ei edes huomannut, koska muutos ei ollut suuri. Miten siinä kävi niin, että äiti ja pikkusisko ovat noin 3 astetta tummaihoisempia kuin minä? Olen sentään kotoisen etelän maasta...Oikeastaan kalpeisuus ei haittaa minua niin paljon, kun mitä tässä selitän. Katsoessani ruskettuneita kavereita, äitiä, poikaystävää ja pikkusiskoa lohdutan itseäni sillä, että ehkä minussa elää kalpeaihoinen aristokraatti. Toinen asia, mikä saa minut hymyilemään on se, että lähden Turkkiin viikoksi elokuussa poikaystävän kanssa :) On tässä vielä pientä toivoa saada rusketusta ja mitä tärkeämpää paljon paljon uusia ihania kokemuksia vieraasta maasta :)
Kesäni on ollut tähän asti juuri sellainen, kun olen toivonutkin sen olevan. Tarkemmin selitettynä olen ehtinyt rentoutua paljon, mutta myös tehdä työtä, ja kaikkein tärkeintä viettää aikaa kavereiden, perheen ja poikaystäväni kanssa. Olen myös saanut jotain aikaiseksi, mm. päässyt Haaga-Helian Helsingin toimipisteeseen ja saanut uuden työpaikan. Mutta tässä on vielä vähän töitä jäljellä, mitä haluaisin ehtiä tehdä ennen kesän loppua. Autokouluopintoni ovat venyneet vähäsen eli teoriakoe ja varsinainen ajokoe pitäisi saada suoritettua. Sitten vielä oma asunto, ykköshaave. Nyt, kun en enää asu Porvoossa opintojeni takia, etsin kotia Helsingissä ja olisi ihan täydellistä saada vielä se raksi ruksittua "need to do"-listaani :)
Ja tässä on vielä vähän kesänviettokuvia. Miksi rakastan kesää? Sen takia, että saan nähdä kaverini useammin, kun muulloin. Koska saa pitää saunailtoja ja yökyliä. Koska saa ottaa aurinkoa ja käydä rannalla. Koska luen enemmän kirjoja. Koska vietän aikaa perheeni kanssa. Koska saan matkustella poikaystäväni kanssa. Koska saa käyttää ihania kesämekkoja. Ja paljon paljon pieniä asioita, jotka tekevät kesästäni täydellisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti