Thailand, Koh Kradan

Yhtenä päivänä päätettiin ottaa veneretki toiselle saarelle, jotta loma ei olisi liian yksitoikkoista. Oppaan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen päädyttiin siihen tulokseen, että lähdetään Koh Kradanille, joka sijaitsee puolen tunnin venematkan päässä Koh Mookista. Retkeemme sisältyi myös snorklausta, kuten yleensäkin noissa retkitarjoamissa, ja myös Emerald Cave -luolan katsaus. Hintaa kertyi vaivaiset 20€ koko viiden hengen porukallemme ja matkamme keston piti olla suunnillen 4-5 tuntia. 

Aloitettiin matka poikkeamalla Emerald Cavessa, joka on kuuluisa nähtävyys siellä päin ja sijaitsee meidän Koh Mook saarella. Viiden minuutin matkan päästä opas pysäytti veneen kallion eteen. Ihmeteltiin jonkin verran, että miksi me tänne pysäydyttiin, kun edessä oli vain se kivikallio ja meri. Opas selitti, että siinä se Emerald Cave on, ton kallion takana 80 metrin uintimatkan päässä. Ei osattu jotenkin varautua siihen, että nyt pitää hyppää pois veneestä tonne meren syvyyksiin ja lähteä uimaan ton kiven alle pimeyteen. Kuulosti aluksi aika hurjalta, varsinkin perheen pienimmän 7-vuotiaan mielestä. Siinä oli sitten aikamoinen show saada lapsi pois veneestä neljän henkilön voimin. Itellänikin kävi muutama hassu ajatus mielessä, mutta todettuani, että vene heiluu aalloilla niin hurjasti, että alan kohta voimaan pahoin päätin, että kellun mielummin vedessä. 

Näin jälkikäteen sanottuna, kaikki tuo kannatti, kyllä, myös se pimeydessä uinti kallion alla. Sillä se, maisema, mikä siitä avautui kallion toisella puolella oli henkeäsalppaava. Pieni ranta, joka on kaikista suunnista ympäröity kalliolla, eikä sinne pääse muulla tavalla kuin avoimesta merestä päin (ja ehkä helikopterilla. Ihana pieni yksityinen piiloranta, jossa ei ole yhtään mitään, paitsi kalliot ja kasvillisuus. Harmittaa vieläkin, että ei voinut ottaa kameraa mukaan, sen takia, kun piti uida se etäisyys (ei omisteta vesikameraa). Ja veneellä sinne ei tosiaan pääse, liian ahdasta, tai no ehkä jollain pienellä banaaniveneellä, muttei sillä pitkähäntäveneellä, jolla me tultiin. Eikä kannata, se syö kokemusta. Viihdyttiin parikymmentä minuuttia pienellä laguunilla, ja lähdettiin uimaan takaisin veneeseen.

Puolen tunnin päästä saavuttiin Koh Kradanin saaren eteen ja siellä saatiin aikaa snorklaukseen, jonka jälkeen rantauduttiin saarelle. Koh Kradanilla jäätiin oleskelemaan ihananalle rannalle, jossa vesi oli niin turkoosi ja kirkas, että silmiä särki ja hiekka kuin sokeri. Vietettiin rannalla pari tuntia, syötiin ja juotiin kahvit pienessä rantaravintolassa, otettiin niin paljon kuvia, ettei muistikortille jäänyt vapaata tilaa ja lähdettiin sitten takaisin kohti Koh Mookia. Sen enempää aikaa Koh Kradanin saaren tutkimiseen ei ollut, eikä varmaan tarvittukaan, se riitti ihan hyvin :)

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 In English

One day, we decided to take a boat trip to see some other places around Koh Mook. After short negotiations with the guide we came to decision to visit the island of Koh Kradan, which was quite near our island. Our trip program also included snorkeling, and visiting the Emerald Cave. The price was around 20 € for the entire gang of five person and the duration of our trip was going to be approximately 4-5 hours.

We started our journey by visiting the Emerald Cave, which is a famous sightseeng there and is located on Koh Mook. After a five-minute of sailing our guide stopped the boat in front of the cliff. We wondered for a while about the reason of our stopping in front of a stone cliff in the middle of the sea. The guide explained that the Emerald Cave is behind the cliff and to get there we need to swim under the cliff the 80 meter distance. Somehow we hadn't prepared for the fact that now we have to jump out of the boat in the middle of the sea and start swimming in the dark under a huge cliff. That just didn't sound that easy, especially for our family's youngest, who is 7-year-old. It was then quite a show to get the child out of the boat :D I have to admit that I wasn't myself that comfortable with the idea, cause I'm little bit afraid of depth of the sea. But because the boat was floating a lot on the waves because of a strong wind and I started to get seasickness, I decided that I'd rather be out of the boat than in it. 

I have to admit that it all was worth it, even swimming in the darkness under a cliff. The landscape, which we saw after darkness was just indescribably amazing. Lovely small lagoon, a virgin beach which is surrounded from all directions by the cliff, and which is not possible to enter any other way but swimming from the open sea (and maybe on a helicopter). I'm still a little bit annoyed because I coudn't take my camera there to take photos of the view (because we had to swim the distance, and don't own water camera). But you can always find the photos of Emerald Cave in Google, if you are curious, just don't spoil the experience if you are planning to visit it yourself! I don't know if it's possible to enter Emerald Cave with a small banana boat, but the bigger one long tail boat wouldn't fit there. And I think it wouldn't be so exciting with a boat :D We spent about 20 minutes on that small beach just looking around and then left back to our boat. 

After half an hour we arrived near Koh Kradan island and got some time for snorkeling. Then we landed on the island. We spent a couple of hours on the lovely beach enjoying the bright turquoise water and sugar white sand. We ate in a small seaside restaurant, took so many pictures that in the end of the trip there was no free space remaining on the memory card, and then we went back to Koh Mookia. It was a really nice day :)

 

Thailand, Koh Mook 2015

Thaimaan matkasta on nyt mennyt melkein kuukausi, joten on korkea aika vähän purkaa matkaa täällä :) Kuvasaldoa on kertynyt varsin mukava määrä, pyörien siinä noin 1500 kuvan paikkeilla. Vaikka kuvia riittääkin, kuvateemat on tällä kertaa aika yksitoikkoisia. Ranta, ranta, palmu, bikinikuva, ranta, toiset bikinit - kuva, saari, palmu, bikinikuva, bungalow, hiekka, vesi. Ei asukuvia, eikä ruokakuvia, eikä mitään "aktiviteettikuvia" tällä kertaa :D  Tämä johtuu ihan siitä, että ollaan oltu kaksi viikkoa saarella ja auringonpalvomisen ja uinnin ainoa vaihtelu oli auringonpalvominen ja uinti toisella saarella. Ollaan otettu ihan rennosti tämä loma, eikä mietitty hirveästi aktiviteettejä lomallemme. Ja hyvä niin. En olisi kaivanut yöelämää, shoppailua, taikka patikoimista sen enempää. Minulle kelpasi vallan mainiosti sen rannalla löhöily ja kirjojen ahmiminen, kivaa vastapainoa syksykauden kiireelle :) Koska kuvia kuitenkin kertyi sen verran paljon, että minulla oli valinnan vaikeuksia, joudun pilkkomaan matkaa kolmeen postaukseen. Aloitan kertomalla Koh Mook - nimisestä saaresta, jossa ollaan asuttu ne kaksi viikkoa. 

3.1.2015 aamulla lentokoneemme laskeutui Krabin lentokentälle, josta bussi oli noutanut meidät tarkoituksena viedä matkamme kohteeseen. Bussimatka Krabin halki kesti noin puolitoista tuntia, jonka jälkeen saavuttuamme pienehköön satamaan noustiin moottoriveneen kyytiin matkalaukkujemme kanssa ja suunnattiin Koh Mook- saarelle. Puolen tunnin päästä veneemme pysähtyi valkoiseen hiekkarantaan ja viimeiset pari metriä käveltiin vedessä hotellihenkilökunnan kannettua matkalaukkumme.

Hotellimme Charlie Beach Resort koostuu bungaloweista, jotka seisovat aivan meren rannalla, niin, että matkaa omalta kuistilta mereen on noin 7-10 metriä. Voi sitä ilon määrää, kun mä näin sen kaiken melkein kahdentoista tunnin lennon  jälkeen =D Aika täydellinen loman alku if you ask me:)

Hotelli oli mielestäni varsin miellyttävä, enkä voi sanoa mitään negatiivista siitä. Siistit bungalowit (huoneet siivottiin joka päivä), erittäin monipuoliset ja herkulliset aamiaiset, hyvä hotelliravintola, jossa halvat hinnat, mutta maukas ruoka, hymyilevä henkilökunta, ihan ok pieni uima-allas (ei tosin oltu siellä ollenkaan, koska miksi olla uima-altaassa, jos meri on 5 metrin päästä) viihtyisä hotellin spa, jossa hierontasessioita erittäin halvalla, mutta laadukkaasti jne. 

Oltiin myös tyytyväisiä rantaamme, joka oli leveä ja pitkä ja vesi oli lämmintä, puhdasta ja kirkasta,.Vuorovesi-ilmiö ei myöskään haitannut niin paljon, kun toisilla saarilla/rannoilla. Thaimaassa on vahva vuorovesi ilmiö, jolloin vesi laskee ja nousee. Välillä se on aika hurjaa, kun vesi laskee niin paljon, että meri on "perääntynyt" joku 300 metriä ja se paikka vedessä, jossa aamulla seisoit ja vesi oli vyötäröön saakka onkin nyt parin tunnin päästä polviin saakka. Mutta tosiaan Charlie Beachillä se ei hirveästi haitannut, koska oli silti tarpeeksi syvää, että oli mahdollista uida. Meidän rannassamme ei myöskään ollut väkitungosta, mikä oli suorastaan outoa välillä, sillä vaikka hotelli näytti olevan täynnä asiakkaita, ranta oli melkein tyhjä joka päivä. Vielä yksi ehdoton plussa! 

Niin kuin aikasemmin mainitsin, ei tehty paljon muuta, kun rentouduttu ottamalla aurinkoa, lukemalla ja uimalla (ja syömällä tottakai). Saarella ei tosiaan  ole hirveästi muuta tekemistä, mutta ei kyllä kaivattukaan. Meidän rantamme on saaren yhdellä puolella, ja saaren vastakkaisella puolella sijaitsee toinen ranta, jossa oli myös iso hotelli Sivalai Beach resort. Niiden välissä saaren keskiosassa on paikallisten oma pieni kylä, jossa on joitakin ruoka/vaatekauppoja, ravintoloita ja paikallisten omat asuintalot. Kylä sijaitsee noin kolmen kilometrin päästä meidän rannasta. Käytiin pari kertaa kylässä kaupassa ja yhden kerran Sivalai Beachia katsastamassa. Nyt kun puhun kaupoista, tarkoitan siis vain välttämättömiä tavaroita myyviä R-Kioskin kokoisia marketteja. Ja vaatekojuja on joku kolme koko saarella. Eli jos olet menossa Koh Mookille, älä uneksi mistään shoppailumahdollisuuksita, ota suosiolla kaikki vaatteet mukaan tai sitten käy mantereella shoppailemassa. Hotellialueellakaan ei ole mitään kummempia kauppoja, vain yksi pienen pieni kioski, josta saa ostaa nuudeleita, keksejä, juotavaa, joitakin hyttyskarkotusaineita jne, ei mitään kunnon ruokaa niin kuin vihanneksia, lihaa, tai muuta. Tosiaan, kylästä löytyy vähän enemmän valintaa ruokaan liittyen, eli jos ei syö ravintoloissa niin voi käydä kylässä ostamassa ruokatarvikkeita.

Ravintoloista sen verran, että ravintoloita on saarella joka kulmassa, tarjontaa tosiaan riittää. Olemme oltu tosin vain muutamassa ja tykätty niistä. Ravintoloiden hintataso on aika kohtuullinen ja pyörii siinä 3 € - 10 € välillä. Saattoi olla kalliimpiakin ruokia menussa, mutta ei jouduttu kertaakaan tilaamaan, koska oli niin iso valikoima noita normihintaisia ruokia. Luonnollisesti, paikallista thaimaalaista ruokaa saa halvemmalla kuin eurooppalaisia pizzoja ja pasta-annoksia, mutta nekin pyörivät 5 € maissa. Kolmalla eurolla saa esimerkiksi isokokoisen annoksen riisiä, lihaa (kanaa, nautaa tai sikaa) tai meriantimia ja kasviksia tai thaimaalaista keittoa meriantimien kera jne. Tykästyin todella paljon hotellimme omaan ravintolaan, joka on katoksen alla ulkoilmassa. Päivällä syödään sen katoksen alla, mutta illalla henkilökunta tuo pöydät rannalle suoraan hiekalle, puut valaistaan erilaisilla valoilla ja illallinen tapahtuu katsellen auringonlaskua merenrannalla. Voisiko olla täydellisempää paikkaa nauttia ruoasta? Tunnelma oli ihan katossa, puoli seitsemän aikaan ihmiset tulivat taloistaan rannalle ja istuutuivat katsomaan täydellistä auringolaskua. Maagista.

Hotellilla on myös oma "spa", jossa saa hierontaa. Spa koostuu kolmesta katoksesta meren rannalla, joissa on hierontasängyt (vai miksikö niitä kutsutaan). Itse kävin hieronnassa neljä kertaa ja olin erittäin tyytyväinen. Minä rakastin sitä, että hieronta tehdään ulkona katosten alla ja sai rentoutua meren ääniä kuunneltaessa, ei olisi ollut niin tunnelmallista jos olisi suljettu rakennus. Hierontavaihtoehtojakin on runsaasti tarjolla, mutta itse kokeilin vain kahta vaihtoehtoa: pää, olkapää, selkä - hierontaa (jatkuvien selkäkipueni takia), joka kestää puoli tuntia sekä aromaterapia hierontaa, joka on kokovartalohieronta hierontaöljyjen kanssa kestoltaan tunti. Itse halusin kovia otteita, koska toisaan selkäkivut ovat kovia itselläni ja silittäminen ei enää paljoa auta, joten oli tyytyväinen, kun selkälihaksia väännettiin kaikilla tavoin ja voimalla. Jos ei kovia otteita hae, kannattaa sanoa hierojalle, niin he, kyllä hellittävät. Ja sitten hinnat. Puolen tunnin selkähierontani maksaa 7 € (!!!) ja tunnin aromaterapia 14€. Oli myös vähän kalliimmat, mutta muistaakseni yli 20 € hintoja ei tainnut olla ollenkaan. Aika mahtavat hinnat, en voi muuta sanoa=) Kannattaa ehdottomasti käydä! 

Jos haluaa varata retken toisille saarille se hoituu joko suoraan hotellilta, tai rannalla olevasta kioskista. Sieltä saa myös vuokrata pikkuveneitä (banaaniveneet, tai jotkut sellaiset), sekä snorklaustarvikkeita omaan käyttöön. Me ostettiin kaksi retkeä, joihin sisältyi eri saarilla vierailut ja snorklaukset. Hinta taisi olla 20 € neljälle henkilölle. Meitä oli viisi, mutta yksi oli 7-vuotias lapsi, joten saatiin silti samaan hintaan. Eli ei kovin paljoa tarvii siitä ilosta maksaa, 20 € koko seurueelle ja viiden tunnin retki. Jos ei halua retkellä, ja haluaa vain siirtyä paikasta toiseen, taksina toimii kätevästi veneet. 

Kaiken kaikkiaan pidin kovasti Koh Mookin kaikesta saarella, sen kotoisesta tunnelmasta, sen rannoista, ravintolatarjoamasta, jne. Jos satutte lähellä olemaan ja kaipaatte rauhaa ja rentouttamista omissa oloissa, suosittelen lämpimästi tätä paikkaa! 

Koh Mook, Charlie Beach Resort

Koh Mook, Sivalai Beach Resort

 

Those peaceful evenings

Coat-Mango, Scarf - Zara, Sweater - Esprit, Jeans -Gina Tricot, Shoes -Zara

Kirja, kissa, pyjama, tee, suklaa. Näistä koostuu tämä ilta. Rauhallinen fiilis, kouluhommatkim aloitettu kerrankin ajoissa ja yksi tehtävä jo tehty, kolme päivää ennen deadlinea. Huomenna on lauantai, eikä minulla ole sovittu mitään menoja sille:) Ei kiireitä, ei huolia, mä voisin tottua tälläisiin idyllisiin koti-iltoihin. Meidän piti mennä tänään leffaan, mutta pienen pohdiskelun jälkeen sekään ei kuulostanut houkuttelevammalta kuin sängyssä löhöily uudessa pupupyjamassa ja syventyminen Pariisin katujen tapahtumiin tabletista käsin. 

Nämä kuvat ovat otettu viime sunnuntaina ja tykkään näistä ihan valtavan paljon. Kuvaajana oli toiminut Jere Turunen, jonka kanssa ollaan pari kertaa aikaisemminkin toteutettu kuvaussessioita. Pidän edellisistakin kuvista erittäin paljon ja voisin joskus laittaakin niitä tänne blogiin :) 

Pidän myös suuresti tosta asusta, joka valikoitui kuvauksiin sinä päivänä. Se on klassinen ja rento, mutta samalla tyylikäs, eikä liian tylsä ainakin omasta mielestäni:) Takki on vaatekaappini uusin tulokas, jonka hankin viime viikolla Mangon aleista ja olen käyttänyt sitä siitä saakka päivittäin:) Tykkään sen leikkauksesta, väristä, materiaalista ja pituudesta. Unelmatakki, sopii melkein kaiken kanssa! Ja koska se ei ole niin tiukka, vaikka pienikokoinen onkin, mahtuu alle sopivasti kerroksia Suomen talvea ajatellen :)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

In English

 

Book, cat, pajamas, tea, chocolate. This is what my perfectly peaceful evening is made of today. It's really nice to be this calm for once. No hurries, no worries. I've even started to do my school tasks in time and one of them is already done,  three days before the deadline (!) Tomorrow is Saturday, and I don't have any plans for it:) I think I could get used to this kind of idyllic home evenings. We were supposed to go to the movies today, but after a little thinking I decided that this time it does't win hanging in bed in my new bunny pajamas and deepening onto the streets of Paris from my tablet.

These photos were taken last Sunday and I like them reeeeally much. They were taken by Jere Turunen, with whom we have done a few photoshoots before this. I am also very happy with the previous photos, so I could sometimes put them here on my blog also :)

I also really enjoy this outfit, because its classic and casual, but still stylish and it includes all of my favorite items in it:) The coat is the newest in my collection, I bought it last week on sale from Mango and have been wearing it every day since. I like all about it, the cut, the colour and the lenght. And because it's not that tight, all the big and warm sweaters can fit under it, so I don't feel the cold in it:))

Meet Coco

6.10.2014 oli sen verran tärkeä päivä, että silloin syntyi ihanin, ihmeellisin ja söpöin karvapallero, joka täydentää nyt meidän pientä perhettä ja piristää arkea. Tasan kuukausi sitten Joulun aaton päivänä tämä suloinen kissanpentu saapui  meidän luokse melkein kolmen kuukauden ikäisenä. 

Olen ehdottomasti kissaihmisiä. Olen aina tykännyt kissoista, mutta ei ollut suunnitelmissa ottaa kotiin sellainen, vastuu ja tietynlaiset rajoitukset nimittäin pelotti aika paljon. Pieni olento olisi täysin minun vastuulla, sidoksissa minuun koko elämänsä ajaksi. Myös kiintymys lemmikkiin pelotti (ja pelottaa vieläkin) jonkin verran. En ole myöskään omistanut kotieläimiä aikaisemmin. 

Jossain vaiheessa,kuitenkin, päätettiin poikaystävän kanssa, että haluttaisiin kissan sittenkin ja juuri sopivasti kaverin kissalla syntyikin pikkuinen brittiläinen lyhytkarva kissanpentu, joka luvattiin meille. Nimeä ei pitkään mietitty,kun poikaystävä ehdotti Coco-nimeä. Tykkäsin siitä ja voin todeta nyt, että se sopii tälle pienelle pallerolle täydellisesti, vaikkapa pelkästään sen takia, että se on suklaan värinen :)) Väristä sen verran, että se tuli yllätyksenä, sillä pennun äiti on harmaa (tai sinisiksi niitä kutsutaan), niin kuin suurin osa brittiläisistä lyhytkarvoista, isä taas on punainen. Mutta Cocosta tuli ruskea, valkeilla raidoilla, ja hyvä näin :) 

Pieni olento on hyvin kotiutunut, ilman mitään ongelmia ja tekee nyt arjestamme kiinnostavamman ja positiivisemman. Voi sitä energian määrää ja leikkimielisyyttä, mitä siltä löytyy. Aina jaksaa naurattaa :) Myönnän, että olen ihan totaalisen heikkona siihen ja lellin sitä ihan liikaa. Annan sen aina tehdä kaikkea, kun poikaystävä, taas, yrittää kouluttaa sitä ja opettaa sille kuria :D 

Iloitsen nykyään siitä, että kotiin tullessani pieni Coco on aina vastassa ovella, että herätessäni sekin herää ja alkaa murista tyytyväisenä ja tulee luokseni silitettäväksi, että aina, kun huutaa "Coco tule tänne" se rientää heti paikalle jostain toisesta huoneesta ja siitä, etten ole yksin, vaikka poikaystävä olisi poissa kotoa :)

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

6.10.2014 was the day a little fluffy miracle was born. Exactly a month ago on Christmas Eve this cute kitten moved in to live with us at age of almost three month  and is now a big part of our everyday lives. 

I'm definitely a cat person, I mean, I love cats because of their cuteness and fluffiness. Still it wasn't in my plans to have my own cat, because I was scared of responsibility and some kind of restrictions. It was scary to think, that I would be responsible for someones life, someone would actually depend on me. 

At some point, however, we decided with my boyfriend, that we want a cat, after all. In few month my friend's cat had a kitten, which was promised to us. The name was decided quite fast. My boyfriend came up with Coco and I liked it :) I can also say now, that it suits this particular little kitten very well in all ways :)

So, Coco is a cute little chocolate-colored British Shorthair kitten :) His color came actually as surprise, because his mother is gray (or blue as they are called) , while the father is ginger. But Coco turned out brown with white stripes, and he is perfectly handsome that way :) 

 I have to admit that I am totally in love with this kitten and I always spoil him, while my boyfriend, on the other hand, tries to train him and teach the discipline :D But how can you be mad at someone who is that cute? It's nearly impossible, when he gives u that cat look, which Puss in Boots has in Shrek movie :DD 

Nowadays I am happy when I come home and little Coco is always greeting me at the door, and

when I wake up and he wakes up at the same moment and  starts growling with satisfaction. I like that whenever I shout "Coco come here," he runs to me, and that I am not alone and have someone to cuddle with even when my boyfriend isn't at home :))) 

Happy New Year!

Hyvää Uutta Vuotta kaikille! Meillä sitä on juhlittu kotikulmilla rauhallisissa merkeissä perhen kesken. Ja hyvä niin=) Vaihtelua viime vuosille. Ollaan nautittu aterian, katsottu Uuden Vuoden ohjelmia venäläisiltä kanavilta, juotu shamppanjaa, annettu lahjoja, otettu kuvia ja katsottu ilotulituksia (Minä rakastan ilotulituksia! Olen niin onnellinen katsoessaan niitä ja Uuden vuoden aattoni on pilalla, jos en näe ilotulituksia, iloitsen niistä kuin pieni tyttö:) Perinteinen Uuden Vuoden juhlaohjelma. 

Tänä vuonna en lähtenyt illan jatkoille kavereiden ja poikaystävän kanssa kuten yleensä (vaikka mulla onkin ikävä häntä) vaan päätin suosiolla jäädä äidin luokse omaan sänkyyn lepäämään:) Juhlat on nyt juhlittu ja odotan innolla, mitä vuosi tuo mukanaan;) 

---------------------------------------------

Happy New Year to all!:) This year  I celebrated new years eve at home in a peaceful way spending some quality time with my family unlike other years.  And I'm glad I did=) Some variation to the previous years:) We had a great time eating a nice meal, watching the new years programs on the Russian channels, drinking champagne, opening gifts, taken pictures and ofcourse watching the fireworks outside (I love them!! I'm so happy everytime I see fireworks, I feel like 5- years-old little girl :) We had our traditional New Year celebration program.

This year I did not continue the celebration with my friend and boyfriend as usual (although I miss him). Instead I decided to stay at my mom's place and go to sleep early in own bed:) Celebrations are now celebrated and I'm looking forward to what new 2015 year brings with it;)